Kevät on Pornaisissa vuodenaika, jolloin luonto herää näkyvästi eloon. Maaliskuusta toukokuuhun maisema muuttuu nopeasti: lumi sulaa, routa hellittää ja vesi lähtee liikkeelle. Tämä on samalla yksi vuoden tärkeimmistä ajanjaksoista luonnon ja vesistöjen kannalta.
Tämä blogisarja seuraa Pornaisten vuodenkiertoa ympäristön ja luonnon näkökulmasta. Ensimmäisessä blogissa pysähdymme kevääseen ja erityisesti siihen, mistä kevään vedet tulevat ja mihin ne lopulta päätyvät
Kevään eteneminen Pornaisissa
Kevään alkaminen vaihtelee vuosittain. Joinain vuosina maaliskuussa on vielä runsaasti lunta, toisinaan maa alkaa paljastua jo varhain. Lumen määrä talven jäljiltä vaikuttaa merkittävästi siihen, kuinka paljon vettä keväällä vapautuu luontoon.
Kun päivät pitenevät ja aurinko alkaa lämmittää, lumi alkaa sulaa ensin avoimilta alueilta ja etelärinteiltä. Yöt voivat olla vielä kylmiä, mikä hidastaa sulamista ja saa veden liikkumaan vaiheittain
Routa ja sulamisvedet
Routa on kevään keskeinen tekijä. Kun maa on vielä jäässä, sulamisvesi ei pääse imeytymään maaperään normaalisti. Tällöin vesi virtaa maan pinnalla ja ojissa kohti puroja, jokia ja järviä.
Pornaisissa tämä näkyy erityisesti:
- peltojen pintavesinä
- ojien ja purojen runsaina virtaamina
- vesistöjen vedenpinnan nousuna
Kevät onkin se hetki, jolloin suurin osa vesistöihin päätyvistä valumavesistä liikkuu. Vesi voi kuljettaa mukanaan maa-ainesta ja ravinteita jopa useiden kilometrien matkalta ennen kuin se saavuttaa järven tai joen.
Miten valumia voidaan vähentää?
Kevään veden liike on luonnollinen osa vuodenkulkua, mutta sen mukana kulkeutuvien ravinteiden määrään voidaan vaikuttaa. Kiintoaineiden ja ravinteiden määrää, joita sulamisvesi kuljettaa mukanaan, voidaan vähentää mm. ennakoivilla viljelytoimilla. Erityisesti talviaikainen kasvipeitteisyys ja kevennetyt maanmuokkaustoimet vaikuttavat myönteisesti kevään tilanteeseen.
Jos pellot jätetään syksyllä kyntämättä ja maan pinta säilyy kasvipeitteisenä, maa pysyy paremmin paikallaan talven ja kevään aikana. Kasvusto sitoo ravinteita ja juuristo vahvistaa maan rakennetta. Näin keväällä sulamisveden mukana huuhtoutuu vähemmän maa-ainesta ja ravinteita ojiin ja edelleen vesistöihin. Hyvärakenteinen maa imee vettä paremmin ja kestää säävaihteluita, mikä pienentää eroosiota ja ravinnevalumia.
Kevät pelloilla ja luonnossa
Pelloilla kevät näkyy ensin veden liikkeenä: painanteisiin kertyy vettä ja ojat täyttyvät. Kun routa vähitellen sulaa, maa alkaa kuivua ja valmistautua kasvukauteen. Samalla luonnossa tapahtuu paljon:
- purot solisevat ja virtaavat voimakkaasti
- linnut palaavat ja etsivät ravintoa kosteikoilta
- kasvit heräävät vähitellen maan pinnan lämmetessä
Vesistöt vapautuvat jäästä usein huhti–toukokuussa, ja veden kirkkaus ja laatu voivat vaihdella voimakkaasti juuri kevään aikana.
Kevään korkea vesi – luonnon kannalta arvokas
Keväällä vedenpinta nousee usein sekä joissa että järvissä. Sulamisvedet ja routainen maa saavat veden virtaamaan nopeasti alaville alueille. Itäisellä Uudellamaalla tämä näkyy erityisesti tulvapelloilla.
Viljelijälle tulva voi merkitä haasteita ja kylvöjen viivästymistä. Luonnon näkökulmasta tulva-alueet ovat kuitenkin arvokkaita. Tulvapellot muodostavat keväisin matalia vesialueita, jotka tarjoavat ravintoa ja levähdyspaikkoja muuttolinnuille. Ne ovat monille lajeille tärkeitä pysähdyspaikkoja muuttomatkan aikana ja tukevat alueen linnuston monimuotoisuutta.
Korkea vedenpinta on merkittävä myös kevätkutuisille kaloille. Monet lajit kutevat matalille, kasvillisuuden suojaamille ranta-alueille. Riittävä vedenkorkeus mahdollistaa pääsyn näille alueille ja vaikuttaa suoraan kutemisen onnistumiseen. Onnistunut kevätkutu näkyy myöhemmin kalakantojen vahvuudessa.
Kevään tulvavedet ovat siis osa luonnon omaa rytmiä. Ne voivat aiheuttaa paikallisia haasteita, mutta samalla ne ylläpitävät vesiekosysteemien elinvoimaa
Miksi kevät on tärkeä vesistöjen kannalta?
Kevät määrittää pitkälti sen, millaisessa kunnossa vesistöt ovat kesällä. Sulamisvesien mukana kulkeutuvat ravinteet voivat lisätä esimerkiksi levien kasvuedellytyksiä myöhemmin. Siksi kevään tapahtumien ymmärtäminen auttaa hahmottamaan koko vuoden vesistöjen tilaa.
Tulevissa blogeissa palaamme tarkemmin siihen, miten valumavesiä voidaan hallita ja miten jokainen voi omalta osaltaan vaikuttaa lähiluonnon ja vesistöjen hyvinvointiin.
Kevät Pornaisissa on liikkeen aikaa – veden, luonnon ja uuden kasvun alkua.
Tutustu Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistyksen toimintaan tästä