Maaseudun tulevaisuus: 

Vesi viipyy Hirvijärven altaassa keskimäärin jopa 10 vuotta – veden laatuun vaikuttavat pienetkin purot ja kaukaisetkin metsätaloustoimet

 

Tervetuloa Hirvijärven valuma-alueen maanomistajille suunnattuun vesiensuojeluwebinaariin tiistaina 19.1.2021. 

Webinaarissa käymme läpi Hirvijärven valuma-alueen vesistökuormitusta, vesiensuojelun menetelmiä ja suosituksia. 

Ilmoittaudu tilaisuuteen 17.1.2021 klo 16 mennessä. 

Tilaisuuden kutsu (pdf) on tällä

Hirvijärven metsätalouden vesiensuojelun yleissuunnitelma löytyy täältä

 

 

 

Tervetuloa Uudenmaan metsäammattilaisille suunnattuun Vesiensuojelun paikkatietoaineistot

puunkorjuun suunnittelussa webinaariin! Teemana puunkorjuussa käytettävät paikkatietoaineistot

metsätalouden toimenpiteissä ja suunnittelussa.

 

Kutsumme teidät osallistumaan metsätalouden vesiensuojeluwebinaariin. Keskiviikkona 13.1 klo 9:30-

11:30. Webinaarissa käymme läpi vesiensuojeluun sovellettavia paikkatietoaineistoja ja niiden käyttöä

puunkorjuussa. Tavoitteenamme on lisätä aineistojen tunnettavuutta ja niiden käytäntöön ottoa

metsätalouden toimenpiteitä toteutuksessa ja suunnittelussa.

 

 

Ilmoittaudu tilaisuuteen 11.1.2021 klo 16 mennessä. 

Tilaisuuden kutsu (pdf) on tällä

 

 

 

Metsätalous ja vesiensuojelu rinta rinnan

Suomi on metsäinen maa ja metsätaloudella on valtava taloudellinen merkitys maallemme... 
(Linkki Uusimaaseutu.fi -sivustolle)

 

Vesistöosaajat, metsäalan ammattilaiset ja maanomistajat kokoontuivat Hirvijärvellä

Tiistaina kokoontui parikymmentä metsäalan ammattilaista ja maanomistajaa Riihimäelle Hirvijärven maisemiin tutustumaan metsätalouden vesiensuojelun keinoihin. Huomio metsien vesienhoitoon -hankkeen järjestämässä tilaisuudessa käytiin läpi ensin teoriaa ja jalkauduttiin sitten metsään tutustumaan laskeutusaltaisiin, arvokkaisiin metsälain kohteisiin sekä ojitettujen turvemaiden metsien käsittelyyn hakkuisiin ja metsämaan muokkaukseen.

Päivän aikana syntyi hedelmällistä keskustelua ja ideoita vaihdettiin puolin ja toisin. Metsäammattilaiset toivoivat paikkatietoaineistojen keruuta yhteen paikkaan, jolloin se olisi helposti katsottavissa läpi ennen hakkuiden aloitusta. Tällöin arvokkaat luontokohteet ja pienemmät uomat ja lähteet tulisivat varmasti huomioitua hakkuissa. Tiedon tulisi olla mahdollisimman helposti saatavissa ja tulkittavassa muodossa, jotta se siirtyisi myös käytännön toimenpiteisiin.

Teorian ja käytännön yhteensovittaminen osoittautui haasteelliseksi esimerkiksi maanmuokkauksessa. Maan muokkauksen minimoimisella voidaan vähentää eroosiota ja ravinteiden huuhtoutumista, mutta toisaalta maata tulisi muokata sen verran, että taimet eivät tukahdu ja saavat riittävästi vettä.

Vesistöjen varsille jätettävät puustoiset suojavyöhykkeet nähtiin tärkeinä, mutta todettiin niiden kärsivän helposti tuulituhoista. Ratkaisuna voisi olla pienemmän puuston tai pensaskerroksen jättäminen uomien varsille, jolloin syntyisi riittävää varjostusta ja kasvillisuus estäisi penkkojen sortumisen ja eroosion uomaan.

Ilmastonmuutoksen ja leutojen talvien takia myös valuma-aluetason vesienhallinta on entistä tärkeämpää. Vesien viivytystä valuma-alueella voidaan lisätä laskeutusaltailla, kosteikoilla ja luontaisilla suo-alueilla. Myös kunnostusojitusten tarvetta tulee pohtia tapauskohtaisesti. Esimerkiksi taloudellisesti tuottamattomat turvemaat tulisi jättää kunnostusojitusten ulkopuolelle. Joissakin tapauksissa voitaisiin siirtyä vähitellen tasaikäisrakenteisen metsän kasvatuksesta eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatukseen ja siten välttää eroosiota ja ravinteiden huuhtoutumista lisäävä kunnostusojitus. Ratkaisut tehdään tapauskohtaisesti huolellisen harkinnan perusteella.

Päivä oli antoisa niin vesiensuojeluyhdistyksen ja metsäkeskuksen työntekijöille kuin metsäalan ammattilaisille ja maanomistajillekin. Hanke järjestää jatkossa vielä kaksi koulutustilaisuutta metsäalan ammattilaisille sekä tilaisuuksia hankkeen kohdevesistöjen maanomistajille. Seuraa tiedotustamme!

 Teksti ja kuvat Paula Luodeslampi