Vesistötalkkari on vakiintunut toimintamalli jo vuodesta 2012 alkaen. Toiminta-alueena on koko yhdistyksen toiminta-alue, sen vesistöt valuma-alueineen sekä rannikkoalueet.
Vesistötalkkaritoiminta sisältää virtavesikunnostukset ja lisääntymisalueiden ylläpitotoimet, kalastuksenvalvonnan Porvoon-Sipoon-, Koskenkylänjoen- ja Musti-Porvoonjoen kalatalousalueilla, kalastusneuvonnan, kalateiden ylläpidon, kalastuspaikkojen kunnostamisen, mäti-istutukset ja kalaistutusten koordinoinnin, kalaston tilan seurannan seurantaohjelman mukaisesti, mereen laskevien purojen kartoitukset ja kalataloudelliset toimenpiteet, happimittaukset ja selvitykset.
Vesistötalkkaari tekee myös ympäristökasvatusta: koulutapahtumia, onkitapahtumia, kalastussääntöjen opastusta ja kalastusharrastuneisuuden edistämistä.
Vesistötalkkari edistääja toimeenpanee vesistövisioita Mustijoella, Koskenkylänjoella, Sipoonjoella ja Nevasjoella.
Lisäksi vesistötalkkari neuvoo ja opastaa paikallistoimijoita sekä tekee yhteistyöt viranomaistahojen kanssa reagoiden nopeasti paikallisiin ongelmatilanteisiin ja avuntarpeeseen.
Hanke toteuttaa Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelmaa
(2022-2027) ja Porvoonjoen toimenpideohjelmaa (2019-2029) käytännön tasolla ja tukee kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien toteutusta.
Hankkeen rahoitus tulee alueen kunnilta, yrityksiltä ja kalatalousviranomaiselta: Askolan kunta, Hollolan kunta, Iitin kunta, Kärkölän kunta, Lahden kaupunki, Lapinjärven kunta, Loviisan kaupunki, Myrskylän kunta, Mäntsälän kunta, Orimattilan kaupunki, Pornaisten kunta, Porvoon kaupunki, Pukkilan kunta, Sipoon kunta, Lahti Aqua Oy, Porvoon vesi Oy, Porvoon-Sipoon kalatalousalue, Nivos Oy, ja Lounais-Suomen elinvoimakeskus. Vesistötalkkarihankkeen budjetti on noin 60 000 euroa.
Toteutukseen ja toimintaan osallistuu koko yhdistyksen henkilökunta.
Vesistötalkkari
