Uudessa vesistökunnostushanke toteutetaan vuosina 2026-2028. Hankkeessa pilotoidaan kelluvia kasvilauttoja ja kalaturoja vesistöjen tilan parantamiseen. Pinnalla ja pohjalla (PIPO) -hankkeen tavoitteena on rakentaa sekä kelluvia kosteikkolauttoja että upottaa kalaturoja pieniin järviin ja lampiin sekä myös rakennettuihin, olemassa oleviin kosteikkoaltaisiin Uudellamaalla sekä tarkkailla niitä aktiivisesti. Kosteikkolauttojen ja turojen avulla lisätään ensisijaisesti luonnon monimuotoisuuden tuottamia hyötyjä vesistöihin ja samalla pilotoidaan Suomen oloissa toistaiseksi vain vähän käytettyjä kelluvia kosteikkorakenteita vesiensuojeluratkaisuna.
Pinnalla ja pohjalla -hanketta toteuttavat yhteistyössä Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry sekä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Rakenteiden toteuttamisesta sovitaan yhdessä maan- ja vesialueiden omistajien kanssa.
Kelluvat kosteikkolautat ovat vesistön pinnalle sijoitettavia, pohjaan ankkuroitavia rakenteita, joihin istutetaan paikallisia vesi- ja rantakasveja. Kasvien juuret ja juurissa sekä kosteikon rakenteissa elävät mikrobit kilpailevat liukoisista ravinteista vedessä vapaana elävien levien kanssa ja lisääntyneen kilpailun myötä leväkukintojen voidaan odottaa vähenevän. Kelluvat kosteikot tarjoavat lisäksi elinympäristöjä erilaisille vesieliöille ja linnuille lisäten paikallisesti luonnon monimuotoisuutta.
Kalaturot ovat vesistöihin talviaikaan upotettavia puita, kuten vanhoja joulukuusia. Vedessä puumateriaalin pinnalle kehittyy biofilmi, ja turot tarjoavat suojaa ja ravintoa houkutellen näin vesihyönteisiä, pohjaeläimiä ja kaloja. Kalat myös mielellään kutevat puumateriaalin päälle, jolloin kuoriutuvilla poikasilla on sekä ravinto että suojapaikka valmiiksi lähellä. Kalaturot ovat perinteisesti kalamiesten suosimia kalapaikkoja.
Hankkeessa sekä kosteikkolautat että turot sijoitetaan samoihin pieniin järviin. Toimet edistävät kohdevesistöjen tilaa, sillä ne lisäävät kilpailua liukoisista ravinteista ja luovat uusia elinympäristöjä eliöstölle. Hanke hyödyttää myös virkistyskäyttöä, kuten uintia, kalastus- ja lintuharrastusta. Kosteikkolauttoja kokeillaan myös eroosioaineksen hallintaan rakennettujen, kaivettujen kosteikkoaltaiden vesissä sekä edistämään altaiden kasvillisuuden kehittymistä. Turoja ei viedä kosteikkoaltaisiin, mikäli kalojen lisääntyminen ei ole toivottua niissä. Kosteikkolautat ja turot lisäävät luonnon monimuotoisuutta kaikissa kohteissa.
Hankkeen rahoitus
Hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta noin 32 500 € Uudenmaan elinvoimakeskukselta vuosille 2026–2028. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 40 200 €.
Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistyksessä hanketta koordinoi
Lars Finnbäck, ympäristö- ja meribiologi
Puh: 050 4900 692
Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesienhoitoyhdistyksen hankkeesta vastaavien yhteystiedot.
